ARMO TULLA TAKAISIN, TUHLAAJATYTÖN PALUU

12.8.2008


Jeesus on lähtenyt liikkeelle etsimään sitä mikä kadonnut on. HÄN etsii yhäti kadonneita lampaita että hän saisi kantaa pelastuksen ovesta sisään omistamaan ikuiset vihreät laitumet. Hän sanoo "Minä olen tie Isän luo, Minä olen tie, totuus ja elämä". eikä kukaan voi käydä Isän luo muutoin kun Hänen kauttaan! Itsekin olen saanut kokea mitä on palata Isän syliin! Tulin uskoon 15-vuotiaana, silloin kylvettiin siemen sydämeeni, hairahduin kuitenkin pois Jumalan kutsusta ja tieltä taivaan. Olin kuin tuhlaajapoika, minulla oli kaikkea mitä ihmisellä voi olla, ajauduin "kaukaiseen maahan", kauas Hyvästä maasta, pois Isän Jumalan yhteydestä. Eläessäni irstaasti maailman menojen mukaan, tuhlasin kaiken mitä minulla oli, sain niittää sitä mitä olin valinnut. Jumala kun ei synnin seurauksia ole vieläkään poistanut.

Mutta kaiken tuhlanneena, yksinäisenä ihmisten keskellä, hyljättynä kärsin maan kuivuudesta(niskoittelijat ja tottelemattomat asuvat kuivassa maassa). Kärsin puutetta ja nälkää! Niin minä menin itseeni ja sanoin; Isäni palkkalaisilla on kyllin leipää, mutta minä kuolen nälkään ja janoon, tämä maa ei vuoda maitoa ja mettä. täällä on vain kurjuutta ja puutetta. Ja kun Isä Jumala minua muistutti että on mahdollisuus pelastua, saada syntinsä anteeksi ja tulla armahdetuksi, että voin palata Isän syliin, Isäni kotiin, vihreille laitumille, HYVÄÄN MAAHAN! Minä päätin, Minä nousen ja menen Isäni tykö ja sanon hänelle; ISÄ, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi, enkä enää ansaitse että minua sinun tyttäreksesi kutsutaan, jos voit armahtaa ja ottaa edes palkkalaiseksesi????

Minä sain puhelun tädiltäni Ritvalta ja hän kertoi tulleensa uskoon, silloin minä ymmärsin, se tuli kuin salama sisälleni, TUOTA MINÄ TARVITSEN, MINUN TÄYTYY TULLA USKOON! MINÄ HALUAN TULLA! Jumala kutsui minua armossaan takaisin. Se oli kuin tuli sisälläni! ja niin minä kysyin; Miten tullaan uskoon? ja siitä paikasta soitin siskolle pohjoiseen joka sitten johdatti minut Jeesuksen syliin, tielle takaisin Isän luo.

Sain syntini anteeksi, sain valkeat vaatteet. Olin kuollut, mutta nyt olin vironnut eloon! minusta tuli taivaan kansalainen, kuninkaan tytär! En minä kokenut mitään halleluja, suuria tunteita, se oli vakava sydämen luja päätös käydä nöyrästi isän kasvojen eteen ja tunnustaa OLEN syntinen Herra, Armahda minua! sana sanoo että taivaassa on suurempi ilo yhdestä syntisestä joka tekee parannuksen kuin 99;stä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse". Luuk15;7 Niin minä sain syntyä uudesti ylhäältä, Tulla Jumalan lapseksi ja taivaan kansalaiseksi. Ja tiedätkö, Jumala sanoo että hän ei enää minun syntejäni muista, eikä minullakaan ole lupa niitä enää muistella. Hän on siirtänyt rikkomukseni minusta niin kauas kuin itä on lännestä ja Hän ei niistä enää muistuttele. IHANA JEESUS! Hän on uskollinen! Jeesus maksoi täyden veren hinnan minun ja sinun puolesta kun hän kuoli vapaaehtoisesti ristillä ja kantoi vapaaehtoisesti minun ja sinun synnit. Hän repi sen syytöskirjelmän joka oli minua vastaan, se mitätöitiin sinä päivänä kun minulle kelpasi ottaa vastaan Vapahtaja Jeesus Kristus.

Minun tuli ikään kuin uskaltaa menettää oma elämäni, maineeni, kaikkeni jotta Kristuksen elämä voisi alkaa virtailla sisimmästäni. itse asiassa minulla ei ollut mitään menetettävää, mutta kummallista on että ihminen hyvin pitkälle kuvittelee että hänellä jotakin on ja siksi kynsin ja hampain yrittää pitää kiinni elämästään, hengestään, maineestaan, rikkauksistaan jne... Nyt olen saanut vaeltaa tätä Kristus tietä, "hyvässä maassa" vasta n.13 vuotta. Matkalle mahtuu monenlaista; iloa, ahdistusta, koetusta, ylä- ja alamäkeä, mutta kaiken matkaa on Jeesus ollut tukenani ja voin rohkeasti sanoa, en päivääkään vaihtaisi pois. Jumala on ollut uskollinen!

Ystävä, voin suositella sinulle tätä tietä ja Kehotan sinua Jumalan sanan kautta "kaikki ihmiset kaikkialla ovat Jumalan kirkkautta vailla, antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukukunnasta" TÄNÄÄN ON PELASTUKSEN PÄIVÄ! Älä pelkää, usko ainoastaan!

Siunaten rakkaudella

Ann-Mari Keskitapio